Viimeviikkoisen neuvolakäynnin valossa tämä viikko on varmaankin sellainen viikko, että Vauva ei tule syömään yhtään mitään. Minulla on nimittäin käymisiä yliopistolla jokaikinen päivä. Jostain syystä nämä uusien opintoperiodien ensimmäiset viikot ovat aina hektisiä. Täytyy saada uudet kurssit alkamaan tehokkaasti, luullemma. En kuitenkaan ole samaa mieltä kuin neuvola. Olen varma, että Vauva syö.

Mutta ehkä voin pitää tätä viikkoa jonkinlaisena tutkimuksena. Tutkimuskysymykseni on, vaikuttaako minun yliopistolla käymiseni Vauvan syömiseen ihan oikeasti. Tutkimushypoteesini on, että ei vaikuta.

Työjärjestykseni on seuraavanlainen tällä viikolla:

Ma (oli tänään): Luovan kirjoittamisen harjoitukset klo 10-13. Vauva on isänsä hoivissa kotona. Tänä aikana Vauvalle on ohjelmoitu yksi ruokailu: lounas noin klo 11. Imetän hänet ennen yliopistolle lähtöäni n. klo 9.30 ja palattuani n. klo 13.15.

Ti: Kirjallisuustieteen luento klo 12-14. Vauva on kaverini hoivissa kotona. Vauva tuntee kaverini, sillä tämä on hoitanut lapsiani monta kertaa. Vauvan ohjelmassa ei ole ruokailuja, sillä hän syö lounaan minun kanssani klo 11 ja välipalan klo 14 jälkeen, kun tulen luennolta. Imetän hänet luonnollisesti ennen ja jälkeen luennon.

Ke: Gradun tekoa kirjastossa klo 10-12. Vauva on Mummun hoivissa kotona ja syö lounaansa klo 11. Imetys käy samaan tapaan kuin maanantaina ja tiistaina.

To: Luovan kirjoittamisen tapaaminen klo 13-16. Vauva on kaverini hoidossa hänen luonaan, syö siellä välipalaa ja tulee sitten minun luokseni yliopistolle puoleksi tunniksi ennen tapaamisen päättymistä. Imeä hän saa ennen tapaamistani ja halutessaan myös yliopistolla tullessani luokseni.

Pe: Kirjallisuustieteen tentti klo 14-18, tosin yleensä olen selvinnyt tenteistä 90-120 minuutissa. Vauva on Siippani kanssa kotona ja syö klo 14 välipalaa tämän kanssa. Imetän hänet ennen lähtöäni ja sitten uudestaan, kun tulen kotiin. Päivällisen klo 17 hän mitä todennäköisimmin syö niin, että olen jo kotona itsekin.

Huomaatteko: Vauva on siis mukanani yliopistolla vain yhden kerran koko viikkona ja silloinkin vain puoli tuntia. Koko viikkona hän on opiskelujeni takia pois kotoa yhden ainoan kerran. Eli minun käymiseni yliopistolla ei pitäisi vähentää Vauvan mahdollisuuksia syödä.

Mielestäni on kertakaikkiaan raivostuttavaa, että neuvolan kommenttien perusteella minun annettiin ymmärtää, että sen olisi ehdottomasti oltava MINÄ, ÄITI, joka lasta aina syöttää. Miksi isä ei kelpaa? Tai Mummu? Tai joku muu? Olen itse nähnyt, että Vauva syö muidenkin kädestä kuin minun. Ja lapsen on joka tapauksessa tottuva siihen, että muutkin häntä syöttävät kuin äiti. Kyllä lapsi syö silloin, kun on nälkä.

Raportoin sitten loppuviikolla tutkimukseni tuloksen, kun tutkimusassistenttini Siippa, Mummu sekä kaverini ovat raportoineet minulle Vauvan syömän ruoan määrän. Ongelmia tulee tietysti tuottamaan seuraava aspekti: söisikö Vauva saman vai eri määrän ruokaa, jos minä olisin se, joka syöttää. Tätä varten pidin viikonloppuna ruokapäiväkirjaa Vauvan syömisistä. Se olkoon vertailukohtana, vaikka on otettava huomioon, että Vauvan ruokahalu vaihtelee päivästä toiseen.

Mitä enemmän viime viikon neuvolakäyntiä mietin, sitä vihaisemmaksi tulen. Tähän vielä kiinnostava anekdootti, että neuvolassa ehdotettiin myös, että laittaisin lapseni myöhemmin nukkumaan, jotta hän ehtisi syömään enemmän. Tähän kohtaan tekisi mieleni laittaa iso, huvittunut D-hymiö. Vauva nukkuu jo nyt aika vähän, noin 13 tuntia vuorokaudessa. Se on vain tunnin enemmän, kuin 4,5-vuotiaan Esikoisen unen määrä. Pitäisikö siitä vähentää?