Kävin tänään välipunnituksessa personal trainerini luona.

Viitisen viikkoa sitten kirjoitin, miten vyötärönympärykseni oli 83 senttiä, ja näin ollen se oli ylittänyt diabetes 2 -riskirajan. Tavoitteena oli tuolloin viiden kilon painonpudotus toukokuun puoliväliin mennessä.

Välipunnituksessa tänään totesimme, että painoa oli pudonnut vain 800 grammaa. Tämä ei oikeastaan yllättänyt minua, sillä Kuopuksen yövalvomisista johtuneen väsymyksen ja Ruotsin reissun aiheuttaman järkytyksen seurauksena menetin elämänhallinnan viikoksi ja ahdoin itseni täyteen leipää, suklaamunia ja kaikkea, mikä ei todellakaan edesauta painon putoamista.

Se sen sijaan yllätti minut aivan täysin, että kaikesta huolimatta vyötäröni oli kaventunut kuudella sentillä. KUUDELLA SENTILLÄ. Se on yli sentti per viikko. Aloittaessani tämän projektin, tavoitteeni oli 78 cm. Nyt puolivälissä vyötärö on 77 cm. Diabetesriski on selätetty.

Personal trainerini arveli, että rasva kehossani on muuttunut lihakseksi, minkä seurauksena paino ei ole pudonnut. Lihashan on tunnetusti huomattavasti rasvaa painavampaa.

Oikeasti en edes ole kovin paljon muuttanut elintapojani. Syön vähemmän sokeria ja pidän herkuttelupäivää kerran viikossa. Olen vähentänyt leipää ja riisiä, makaronia ja perunaa ruokavaliossani ja ottanut tilalle raejuustoa ja maitorahkaa. Liikun kaksi kertaa viikossa, ja siihen päälle tulee hyötyliikunta (pyäöräilyä ja kävelyä 30-120 minuuttia päivässä).

Projektiani on siis vielä reilu kolme viikkoa jäljellä. Asetan itselleni uuden tavoitteen: vyötärö saa pienentyä vielä kaksi senttiä, 75 cm:in, toukokuun puoliväliin mennessä. Tällä tavalla mahdun todennäköisesti vanhoihin, fitness-aikaisiin treenivaatteisiini, eikä minun tarvitse ostaa uusia.

Niin, ja painoa en enää katso ollenkaan. Tästä lähtien käytän vain mittanauhaa.