Uusi vuosi on jo hyvinkin alkanut ja sen mukana uudet, mielenkiintoiset puuhat. Tämä blogipostaus on siis katsaus tulevaan. Tiedän: tylsää. Lue silti.

Ennen joulua pohdin uuden harrastuksen aloittamista. Sellaisen sitten myös aloitin, ju-jutsun nimittäin. Kahden ensimmäisen treenin perusteella kamppailu on hauskaa ja juuri sitä, mitä tarvitsen - aivan uudenlaisen näkökulman kunnon ylläpitoon. Kokonaisvaltaista toiminnallista treeniä, josta voi olla muutakin hyötyä kuin kuntoilu. Oppimamme tekniikat ovat lähinnä itsepuolustukseen sopivia, joten olo on, että tästähän voi ihan oikeasti (mutta ei toivottavasti!) olla hyötyä joskus. Ihmeellistä on myös se, että treeni tehdään ilman musiikkia toisin kuin ryhmäliikunnassa. Se on vapauttavaa ja hauskaa. Kaiken lisäksi Esikoinen innostui näyttämistäni tekniikoista niin, että nyt hänkin aloittaa tammikuun lopussa ju-jutsun. Treenimme ovat samaan aikaan eri saleissa, mutta silti tuntuu vähän siltä, kuin meillä olisi yhteinen harrastus!

Pari vuotta työstämäni romaanikäsikirjoitus alkaa olla kasassa. Katsotaan, mikä sen kohtaloksi koituu. Tässä vaiheessa olen siitä ihan hiljaa, sillä olen aloittanut seuraavan tarinan kirjoittamisen. Osallistun dekkarikurssille, joten luvassa on tulevana vuonna taustatyötä asianajajien, rikostutkijoiden ja dekkarikirjailijoiden parissa. Saa nähdä, millaisen dekkarin saan aikaiseksi. Henkilöt, miljöö ja draamankaari alkavat olla jo selvillä.

Tutkimuksen puolesta vuosi on alkanut lupaavasti. Eilen olin esitelmöimässä tutkimuksestani, ja läsnäolollaan minua kunnioitti liuta alojeni arvovaltaisia tutkijoita ja asiantuntijoita. Esitelmän jälkeen menimme illalliselle, ja olen edelleen aivan otettu siitä, miten kiinnostuneina, ystävällisesti ja mutkattomasti minut otettiin vastaan. Oli hieno ilta.

Tekaisin myös viimeiseksi ennen joululomaa artikkelin, ja se alkaa olla viimeistelyä vaille valmis. Kun olen lähettänyt sen alan julkaisuun, voinkin keskittyä täysillä väitöskirjani seuraavaan etappiin eli eteläsaamen mytologiseen sanastoon ja uskontoarkeologiseen aineistoon. Siitä pitäisi olla jonkinlaisia tuloksia valmiina kesäkuuhun mennessä, sillä silloin käyn esitelmöimässä kansainvälisessä arkeologikonferenssissa Lapissa.

Muutakin matkustelua on luvassa. Ei niin erikoisena uutuutena Östersund, jossa opiskelen eteläsaamea. Jännittävää on kuitenkin se, että seuraavalla matkallani esitelmöin kurssillani eteläsaameksi! Asiaan kuuluu myös kymmenen sivun tutkielman kirjoittaminen eteläsaameksi. Saa nähdä, miten tieteellinen teksti luonnistuu kielellä, jota olen opiskellut reilu puolitoista vuotta. Ei tunnu aina onnistuvan englanniksikaan...

Erikoisempi matkakohde sen sijaan on Skotlanti, jonne matkaan Esikoisen kanssa kesälomalla. Kuopus on käynyt kaksi kertaa kanssani viikonloppumatkalla Ruotsissa, ja nyt on Esikoisen vuoro. Hän onkin jo niin vanha, että matkustaminenhänen kanssaan alkaa olla antoisaa. Viivymme viisi päivää: kolme Edinburgissa ja kaksi jossain pikkukylässä, jossa toivottavasti pääsemme tutustumaan Skotlannin luontoon ja maisemiin.

Muu elämä rullaa tavalliseen tahtiin. Koulua, hoitoa, töitä, sähläystä ja ystävien tapaamista. Lasten synttärijuhliakin olemme jo suunnitelleet. Esikoinen täyttää muutaman viikon päästä kahdeksan. Kahdeksan! Kun aloin kirjoittaa tätä blogia, hän oli vasta neljä. Käsittämätöntä, miten aika vilistää.

Touhukasta vuotta!