Esikoisen huone oli kaaos. Niinpä eräänä viikonloppuna otin asiakseni siivota sen yhdessä Esikoisen kanssa. Ajattelin, että nyt laitetaan turhat lelut ja pikkulasten kirjat pois sekä heitetään roskikseen kaikki tarpeeton.

Siivoaminen oli tuskaa. Kaapista lenteli pinotolkulla piirustuspaperia, johon Esikoinen oli piirtänyt yhden viivan tai sotkun, ja hän väitti kivenkovaa, että yhtäkään näistä kahdestasadasta paperista ei saa heittää pois, koska ne olivat tärkeitä. Samoin huoneeseen oli kertynyt pillimehupillejä, karkkipapereita, käytettyjä ryppyisiä kirjekuoria ja jo kertaalleen paperiroskiksessa olleita mainoslehtisiä. Mitään ei saanut heittää pois. Kirjojen, joita Esikoinen ei ollut kahteen vuoteen lukenut, oli pysyttävä hyllyssä. Olin hermoraunio ja kiikutin roskikseen yhden pienen vaivaisen pussin roskia, jotka olin pussiin sulkenut salaa Esikoiselta.

En ottanut tästä opikseni vaan seuraavana viikonloppuna päätin järjestää Vauvan huoneen vaatekaapit, jonne oli kertynyt uskomattomat määrät Esikoisen vanhoja vaatteita ja Vauvalle liian pieneksi käyneitä bodeja ja potkuhousuja. Vaatteet vyöryivät päälleni avatessani kaapin oven. Oli pakko sulloa ne takaisin, ettei a) Siippani saa slaakia keskellä lattiaa nököttävästä vaatevuoresta ja b) Vauva käy maistelemassa puhtaaksi pestyjä vaatteita.

Viime viikonloppuna piti vaihtaa kaikkien perheenjäsenten lakanat ja pyyhkeet. Sen lisäksi olin ostanut Vauvalle kaksi kassillista vaatteita, jotka odottivat pesemistä. Esikoisen lastensynttärikutsuja varten piti tavallisen tumman pyykin lisäksi pestä valkopyykkiä. Pyykinpesua rytmittää Vauvan kestovaipat, jotka pitää pestä kolmen tai neljän päivän välein. Lakanoiden vaihtamista seuraavana yönä Esikoinen kasteli sänkynsä yöllä ja jouduin vaihtamaan uudet lakanat ennen, kuin pyykkivuori oli lainkaan pienentynyt.

Sain tarpeekseni kodin järjestelemisestä ja päätin välillä keskittyä opiskeluun.

Jo valmiiksi massiivisesta kirjahyllystäni löytyy 34 kirjastosta gradua varten lainattua kirjaa. Vain yhden olen ehtinyt lukea kannesta kanteen. Luovan kirjoittamisen kurssilla tulee kaksi tai kolme kirjoitustehtävää viikossa, jonka lisäksi pitää lukea kirjoitusoppaita, novelleja, runokokoelmia, näytelmiä... Niin, ja kahden ja puolen viikon päästä on kaksikymmensivuisen graduseminaariesitelmän palautus. Kirjahyllyssäni on myös noin viisitoista romaania, jotka kaikki huutavat minua lukemaan.

Ymmärrän nyt, mitä ruuhkavuosilla tarkoitetaan.