...tähän on nyt tultu. Joudun nielurisaleikkaukseen.

Astma on hallinnassa. Migreenin estolääkitystä haetaan yhä, mutta nyt on ehkä ollut hiukan parempi tilanne sillä saralla pari viikkoa. Sen sijaan kurkku oireilee yhä vain. Vuosi kipeää kurkkua! Siitä on tullut minulle normaali, en edes muista, millaista on, kun kurkussa ei tunnu mitään ylimääräistä. Unelmoin sellaisesta ajasta, että pystyn taas keskittymään sataprosenttisesti johonkin niin, ettei päällimmäisin ajatukseni ole kurkun kutina ja kipu.

Olen käynyt samalla kurkku- ja korvalääkärillä vuoden ajan, ja jo viime keväänä oli puhetta leikkauksesta. Nieluni ei todennäköisesti parane ilman nielurisojen poistoa.

En ollut valmis leikkaukseen keväällä. Leikkaus on aika iso ja erittäin kivulias operaatio, josta toipuminen kestää pitkään. Mahdollisista komplikaatioista puhumattakaan. Sellaiseen ei lähdetä ihan kevyin perustein. Kurkku oli touko-kesäkuussa ja uudestaan elokuussa todella kipeä, ja kesäkuussa jälkitautina tuli kaiken lisäksi keuhkoputken tulehdus, joka laski mm. keuhkojeni huippuvirtaukset todella alhaisiksi. En jaksa kärsiä kuukauden välein siitä, että nielurisojen tulehdus leimahtaa oikein ärhäkäksi, varsinkin kun niistä toipuminen kestää viikkotolkulla.

Niin, että en minä oikeastaan joudu nielurisaleikkaukseen vaan pikemmin pääsen. Se on ensi viikolla.

Olen kauhusta kankeana. Kuten ehkä tiedätte, minulla on pahemman luokan neulakammo, ja se onkin ensimmäinen ja varmaankin pienin pelon aihe. Pelkään, että jotain menee leikkauksessa pieleen. Etten herääkään nukutuksesta. Että joku suonista on suljettu huonosti ja alan vuotaa verta kotona keskellä yötä. Että joudun viettämään päivät sairaslomalla yksin, ja alan vuotaa verta enkä pääse sairaalaan ja kuolen. Että rupeankin kärsimään muista kurkun tulehduksista, kun nielurisat poistetaan.

Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Silti oli ihan oma päätökseni mennä leikkaukseen. Krooninen nielurisatulehdus ei ole kuolemaksi, joten sitä ei ole välttämätöntä leikata. Tauti on kuitenkin megaluokan riesa, ja tuntuu, että joudun luopumaan liian paljosta sen takia. Siksi haluan leikkaukseen.

Kuusi päivää. Ja aivan varmasti kurkku leimahtaa ennen sitä, ja joudun siirtämään leikkausta ja kärsimään vaivastani pitempään. Kuusi päivää on järjettömän pitkä aika.