Minulla on ju-jutsussa ongelma, joka saattaa haitata harrastukseni jatkamista.

Kuten jo kolmansissa hokutoryu ju-jutsutreeneissä huomasin, rullaavan ukemin tekeminen aiheuttaa minulle pyörtymiskohtauksen. Peruskurssin ohjaajat sanoivat tuolloin, että ei hätää, kyllä pää tottuu pyörähdykseen.

No ei tottunut.

Ongelmaa on nyt ihmetelty jo monen sensein voimin, ja jotkin kikat ovat auttaneet niin, että en mene pyörähdyksestä ihan sekaisin. Monta en kuitenkaan pysty peräkkäin tekemään, ja nyt näyttää siltä, että ongelma on laajentunut muihinkin tekniikoihin kuin rullaavaan ukemiin tai kuperkeikkaan. Hokutoryu ju-jutsussa tehtävissä heitoissa heitettävä tekee rullaavaa ukemia vastaavan liikkeen. Aluksi heitoista ei tullut huono olo, ehkä siksi, että ensimmäisenä minua heitti sensei, joka pystyi hallitsemaan heiton hyvin ja auttamaan minua heiton alastulossa. Sittemmin heitettävänä oleminen saa pääni niin pyörälle, että olen alkanut pelätä niitä melkein yhtä paljon kuin maassa tehtäviä rullaavia ukemeita.

Koronasulun aikana löysin elämääni myös joogan. Jooga on tuntunut varsin helpolta ja minulle mieluisalta lajilta, koska niveleni ovat yliliikkuvat ja lihakseni elastiset. Venyn siis hyvin melkein asentoon kuin asentoon. Joogan tasapainoasanat ovat kuitenkin vaikeita. Erityisesti silloin, kun on tasapainoiltava kropan vasemmalla puolella. Ei kuulkaa pysy asento, ei sitten millään.

Minulle tulee myös huono olo autossa ja keinussa sekä tietysti laineilla keinuvilla laivoilla. Migreenini ovat lähes aina vasemmanpuoleisia, ja kaikki keinunta - myös ukemit - laukaisevat tuon helvetillisen päänsäryn.

Kävin tutkimuksissa fysioterapeutilla. Monien erilaisten testien jälkeen näyttää siltä, että minulla on tasapainohäiriö, joka vaikeuttaa paitsi joogan myös ja erityisesti ju-jutsun harrastamista. Neurologi tosin ei suostunut tasapainohäiriötäni tutkimaan sen enempää, koska hänen testinsä mukaan minulla ei sellaista ole (kävelin pitkin suoraa viivaa enkä vaappunut siltä sivuun). Toisaalta kyseinen neurologi ei ollut minua normaalisti hoitava lääkäri, joten saisin ehkä tarkemmat tutkimukset omalta lääkäriltäni. Lääkärituttuni sanoi, että jos koen minulla olevan tasapainohäiriö, joka haittaa elämääni, minulla on tasapainohäiriö. Lääkärituttu sanoi myös, että minun ei pitäisi tehdä sellaisia asioita, jotka aiheuttavat pyörrytystä tai huonoa oloa. Pitäisi suojella aivoja.

Huomaatte varmaan ongelman: ju-jutsussa on paljon heittoja, ja ne aiheuttavat minulle huonon olon.

Keltaisen ja oranssin vyön suorittaminen oli ongelmani näkökulmasta melko helppoa, koska niissä ei vielä heitetty. Oranssia vyökoetta ennen seurani sensei oli ilmeisesti käynyt vinkkaamassa kokeen pitäjälle, että kokelaana on henkilö, joka ei oikein voi tehdä rullaavaa ukemia, eikä ukemeita tehty lainkaan. Vihreän vyön kokeeseen vaaditaan kuitenkin useiden heittojen hallintaa. Heittäminen onnistuu minulta, mutta heitettävänä oleminen tekee oloni ihan hirveäksi. 90 % niistä treenikerroista, joissa heitetään, päättyvät siihen, että minulle paukahtaa päälle migreeni. Loputkin 10 %:a saavat minut voimaan huonosti.

Mitä järkeä on sellaisessa harrastamisessa, että minä vain heitän mutta minua ei heitetä? Yksi ju-jutsukaveri sanoi, että kyllä se onnistuu. Sitten minua vaan ei heitetä. Mutta miten voin harjoitella kenenkään kanssa, kun parini ei sitten pääse lainkaan heittämään, kun minua ei saa heittää? Miten tällaisen ongelman muka voi kiertää vyökokeessa? Kai siellä testataan myös, miten hyvin osaa tulla heitoista alas.

Mietin, että jos en sittenkään enää suorittaisi vihreän vyön koetta. Jäisin vain oranssivöiseksi ja kävisin ju-jutsutreeneissä ihan ilman mitään etenemistavoitteita. Kaverini oli sitä mieltä, että kannattaisi kuitenkin se vihreä vyö käydä suorittamassa, mutta en vain tiedä, miten se olisi mahdollista.

Kamppailua en suinkaan olisi jättämässä. Olen parhaillani (koronasulun takia vähän pitkäksi venyneellä) defendon peruskurssilla. Defendossa ei ole (ainakaan nykytietämäni mukaan) rullaavia ukemeita tai sellaisia heittoja, jotka saavat pääni sekaisin. Jospa vaihtaisinkin defendon ykköslajikseni?

Tilanne on surullinen. Pidän niin hirveän paljon ju-jutsusta enkä haluaisi jättää sitä. Enkä oikeastaan aiokaan jättää, mutta en näe kovin paljon mahdollisuuksia edetä pitemmälle. Siksi minun pitää ehkä siirtää se kakkoslajikseni. Saatan kuitenkin jutella jonkun sensein kanssa tästä vielä - jos löytyisi sittenkin jokin ratkaisu...