Taannoin veljeni lähetti minulle videon pyykinpesukoneestaan. Videossa näkyi, miten pesukoneen läpinäkyvän luukun takana linkoutuivat paitsi vaatteet myös kolme duplopalikkaa. Videossa oli saateviesti (jota en kylläkään olisi lapsiperheellisenä tarvinnut, koska tajusin heti, mistä oli kyse): Vain lapsiperhe -jutut.

Meidän perheen "vain lapsiperheissä" -jutuista peräti Facebookiin asti on päätynyt ainakin kuva parin vuoden takaisesta hellepäivästä, jolloin takapihallamme oli vierekkäin lumikelkka ja täytetty lasten kahluuallas. Koska miksipä ei!

Lapsiperheiden olinpaikat lienevät nykyään myös ainoita paikkoja, joissa vielä sattaa kuulla kantauralin kaltaista kielimuotoa. Ainakin meidän perheessämme Kuopus on omaksunut astevaihteluttoman, kantauralilaisen taivutuksen sanoissa, joissa vanhan *k-äänteen sijaan on nykyään kato (umpitavun alussa). Monen monta kertaa päivässä meillä voi kuulla kirkkaan ja vaativan komennon tekeʔ tää. Kyseessä on tietysti sekoitus kantauralia (edellinen, jossa vanha käskymuodon pääte *k on jo korvautunut klottaaliklusiililla niin kuin nykysuomessakin, vaikka klottaaliklusiilia ei kirjoituksessa nykyään merkitäkään) ja nykysuomea (jälkimmäinen, joka on turun puhekieltä ja merkitsee 'tämä'; kantauralissa se olisi ehkä ollut muotoa tä).

Lapsiperheelliset tietävät myös, mikä on shitteri (kiitos veljelleni tästäkin vitsistä). Niille, jotka eivät tiedä, se on sitteri, johon on kakattu. (Jos et tiedä, mikä on sitteri, googlaa tai hanki lapsia).

Lapsiperheelliset tietävät myös, että pakastimesta saattaa joskus löytyä pakastettuja palikoita, jääkaapissa voi olla muovinen banaani sekä broilerinkoipi ja on aivan päivänselvää, että kuralammikkoon istahdetaan juhlatamineissa. Vanhemmat tietänevät myös, että hö (tai vastaava epäselvä, vihaisesti kivahdettu ilmaus) tarkoittaa usein 'auta', 'haluan' tai 'joo'. Lapsi ei vain suostu myöntämään tarvitsevansa tai haluavansa apua.

Tänä viikonloppuna lienen kuitenkin peitonnut kaikki edelliset "vain lapsiperhe" -jutut, myös veljeni duplojen pesun. Eilen illalla, kun menin ripustamaan pyykkejä, pesukoneestamme nimittäin tipahti ilmapallo. Kyllä, täyteen puhallettu (mutta huomattavasti kutistunut) ilmapallo.

Niin, että meille voi sitten ensi vappuna tulla pesettämään kaikki vappuörvellyksissä likaantuneet ilmapallot. Kiiltävää ja puhdasta tulee, se on taattu.

Sanonpahan vaan: en vaihtaisi hetkeäkään pois tästä hullunmyllystä.