Rupesin odottamaan Esikoista jotakuinkin tasan kahdeksan vuotta sitten. Tuolloin lähimmässä ystäväpiirissäni ei ollut ainoatakaan toista raskaana olevaa tai pikkuvauvan vanhempaa, sainhan esimmäisen lapseni epäilyttävän nuorena, 24-vuotiaana.

Onneksi tiedostin tämän vertaistuen puutteen ja ryhdyin aktiivisesti hoitamaan asiaa. Eräältä nettifoorumilta löysin ryhmän, jossa kokoontui kotikaupunkini talvivauvojen 2010 tulevat äidit. Tein itselleni käyttäjätilin ja osallistuin keskusteluun lastenvaunujen pyörien määristä, sikainfluenssarokotusten hyödyistä ja haitoista ja ties mistä muusta, mistä minulla ei ollut hajuakaan ennen raskautumistani.

Noista ensimmäisistä keskusteluista sikisi lenkkeilytapaamisia ja vauvojen synnyttyä vauvamiittejä. Joskus tapasimme koko yhteisön voimin, ja minulla on kuvakin, jossa on varmasti 14 vauvaa rivissä. Joskus taas riitti ajanvietto pienemmällä porukalla tai ihan vain kahdestaan jonkun äidin ja vauvan kanssa.

Nyt, kahdeksan vuotta myöhemmin pidän yhä yhteyttä useimpiin keskustelufoorumimme äiteihin niin netissä kuin livenä. Monet heistä ovat tulleet niin läheisiksi, että eivät he enää ole mitään äitikavereita vaan ihan oikeita ystäviä. Keskustelut liikkuvat usein lapsissa, ja lapset ovat pääsääntöisesti mukana tapaamisissa - ovathan lapset samanikäisiä keskenään ja tykkäävät leikkiä yhdessä äitien siemaillessa teetä. Silti olemme onnistuneet tapaamaan ihan vain äitien kesken esimerkiksi elokuvien ja lounaiden merkeissä, eikä kaikki aika enää kulu potkuhousujen värien ja kokojen vertailuun vaan puhumme ihan kaikesta muustakin.

Äitifoorumimme ovat kaikki nämä vuodet olleet minulle yksi tärkeimmistä tukimuodoista, kun olen kärsinyt unettomuudesta, opintojen ja lasten yhdistämiseen liittyvistä ongelmista sekä kaikesta muusta, mitä koskaan olen keksinyt surra. Muiden äitien kanssa on myös ollut ilo jakaa kaikki onnistumisen ja onnen hetket. Toivottavasti ystävyys näiden upeiden ihmisten kanssa jatkuu vielä lasten kasvettua aikuisiksi. Onneksi lasten kasvaminenkin kestää vielä hetken, sillä meistä äitifoorumilaisista on jollekin syntynyt joka vuosi uusi vauva vuoden 2009 joulukuusta lähtien.

Huomenna on vappu. Viime vuosi oli viimeinen opiskelijahulinavappuni, eikä jatko-opiskelijoilla ole samanlaisia örveltämisjuttuja kuin perustutkinto-opiskelijoilla. Mutta ei se mitään, koska päätimme tänä vuonna viettää lapsiperheiden hulinavappua, ja sinne olen kutsunut monet ihanista äitifoorumiystävistäni.

Lasten vappusekoiluun mahtuu myös muita ystäviäni, jotka ovat viime vuosina alkaneet saada lapsia. Niin yhdistyy kaksi elämäni osa-aluetta: vanhat ystäväni ja "uudet" äitifoorumikaverini.

Hurvelivappua kaikille! Puhaltakaa ilmapalloja ja varokaa serpentiinihaavoja!